Liikunnan edistäminen työpaikalla – miksi se kannattaa ja miten siihen päästään?

Työelämän kuormitus on viime vuosina muuttunut. Fyysisen työn määrä on vähentynyt ja istumisen määrä kasvanut – samalla tuki- ja liikuntaelinvaivat, palautumishaasteet ja väsymys ovat yleistyneet. Työpaikoilla tehtävä liikunnan edistäminen on konkreettinen keino vaikuttaa työkykyyn, työhyvinvointiin ja yrityksen toimintaan. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta vähentää tuki- ja liikuntaelinvaivoja, parantaa unen laatua ja lisää kokonaisvaltaista jaksamista. Kun työntekijät voivat paremmin, myös sairauspoissaolot vähenevät – tämä tuo sekä inhimillisiä että taloudellisia hyötyjä. Liikkuminen lisää vireystasoa ja auttaa jaksamaan erityisesti henkisesti kuormittavissa tehtävissä, jo lyhytkin taukoliikunta parantaa keskittymiskykyä ja vähentää staattisen työasennon aiheuttamaa rasitusta. Kevytkin yhteinen tekeminen – kävelypalaverit, porraskävelyhaasteet, työpaikan omat liikuntapäivät lisäävät positiivista vuorovaikutusta ja liikunnan lisäämisessä työpaikoilla voisikin lähteä liikkeelle ajatuksesta: miten voimme vähentää istumista?

Työyhteisössä olisi hyvä miettiä keinoja liikunnan mahdollistamiseksi, eli miten tuetaan työntekijöiden liikkumista vapaa-ajalla ja onko se mahdollista myös työaikana. Tällaisia tapoja voi olla esimerkiksi liikuntaedut, työmatkaliikunnan tukeminen ja mahdollistaminen sekä tauotus tai liikunnalliset palaverit. Työpaikalla kannattaa miettiä keinoja: voidaanko liikunta tuoda osaksi arkea? Taukojumppa, liikuntahaasteet sekä kannustava ilmapiiri lisäävät liikkumiseen liittyviä positiivisia mielikuvia, jotta kynnys osallistua toimintaan olisi kaikille matala. Työterveyshuolto voi olla tukemassa työyhteisöjä monella tavalla liikunnan edistämisessä esimerkiksi tekemällä kuntoarvioita, liikuntaohjelmia tai ergonomiakäyntejä. Kuitenkin kaikki voimme tukea toisiamme liikkumisen lisäämisessä ja kannustaa työyhteisön jäseniä liikkumaan omalla tavallaan.

Puolangan pessimistien viisaus: "Hyvin menee, kun ei vertaile", pätee varmasti myös liikkumisen saralla, koska juuri omat onnistumiset liikunnan lisäämisessä kannustavat ja onnistua voi vain kokeilemalla. Vertaaminen muihin tai omaan liikkumiseen aiemmin voikin olla liikunnan lisäämiseen jopa estävä tekijä. Liikunnan lisäämisessä kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että miettii missä mennään nyt: paljonko aktiivisuutta ja liikuntaa arki sisältää? Mikä olisi pienin asia, jonka voi tehdä oman liikkumisen lisäämiseksi? Suuret odotukset ja korkealla olevat tavoitteet lisäävät usein "pitäisi-ajattelua", joka ei välttämättä johda toimintaan. Pienet onnistumisen tunnetta tuottavat päivittäiset valinnat, kuten lyhyen automatkan vaihtaminen kävelyyn tai portaiden valitseminen hissin sijasta, saattavat toimia parempina kannustimina liikunnan lisäämisessä.

Miksi työntekijöitä tulee kannustaa huolehtimaan fyysisestä kunnosta?

Hyvä peruskunto helpottaa arjen fyysisiä ja henkisiä haasteita. Pienikin säännöllinen liikkuminen riittää käynnistämään positiivisen kierteen ja edistää jaksamista ja palautumista työssä. Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat edelleen yleisin syy työkyvyttömyyteen monilla aloilla. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen vähentää riskiä pitkille sairauslomille ja työkyvyttömyydelle. Kun keho voi hyvin, se näkyy myös mielessä. Liikunta lisää tutkitusti mielihyvähormonien tuotantoa, vähentää stressiä ja parantaa palautumista – kaikki tämä heijastuu suoraan työn laatuun ja motivaatioon.

Työterveyshoitaja Jenni Rikkola
Oulunkaaren Työterveys Oy